Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön tarkoitus
Aloitan otteella Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön säännöistä:
" Säätiön tarkoituksena on voittoa tavoittelematta turvata säätiön toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvien alueiden ja reittien käyttömahdollisuudet Etelä-Karjalassa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hankkii omistukseensa maa- ja vesialueita, koordinoi maakunnallisten ulkoilu- yms. reittien suunnittelua ja ylläpitoa sekä järjestää kuntien asukkaille virkistys- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvia palveluja. "
Virkistysaluesäätiö perustettiin alun perin kuntien yhteisten, Saimaan rannoilta ja saarista hankittavien virkistysalueiden ja retkisatamien omistajaksi ja ylläpitäjäksi. Sittemmin säätiö on hankkinut alueita Hiitolanjoelta ja lintutornikohteet Parikkalasta sekä tehnyt sopimuksia laavukohteista Lappeenrannnassa ja Ruokolahdella. Reitit lisättiin tähän pykälään muutama vuosi sitten, mutta toistaiseksi kuntien perustamia retkeilyreittejä ei ole siirretty virkistysaluesäätiön vastuulle.
Koordinonti ja kehittäminen
Sääntöjen 2§:n toisessa kappaleessa mainittua koordinointia ovat esimerkiksi säätiön hallinnoimat hankkeet, joihin on haettu EU-ohjelmarahoitusta retkeilyinfran rakentamiseen sekä retkeilykulttuurin ja huoltotoiminnan kehittämiseen. Hankkeita toteutetaan yhdessä kuntien kanssa, kuten vuonna 2014 Retkeilyn informaatio ja huolto-hankkeessa. Säätiön hallinnoimalla hankkeella palkattiin reittihuoltaja, joka kävi kaikissa kunnissa reittihuoltajien kanssa kunnostamassa merkintöjä. Hankkeessa on myös teetettiin reittiviittoja kuntien tilausten mukaan. Viittojen asennus maastoon jäi kuntien reittihuollon tehtäväksi.
Toinen koordinointitehtävä on retkeilypalveluista tiedottaminen. Koska retkeilyreittien ja kohteiden ylläpitäjät ovat maakunnassamme niin moninainen joukko, on virkistysaluesäätiö ollut mukana keräämässä ja ylläpitämässä aineistoja maakuntaportaalin Retkikohderekisteriin. Myös Facebookissa virkistysaluesäätiön sivuilla voidaan tiedottaa kaikesta maakunnan retkeilyyn liittyvästä.
Säätiön rooli on olla Etelä-Karjalan retkeilyn kehittäjän 'yleismiesjantunen' tai 'keskusvaraamo', joka välittää tietoa kohteiden käyttäjille ja myös toisinpäin säätiölle tulleet palautteet sinne minne palaute kulloinkin kuuluu. Kaikessa tiedottamisessa mennään palvelut ja asiasisältö edellä, tarkoitus ei ole niinkään esitellä säätiötä vaan kohteita ja toimintaa. Siksi ehkä virkistysaluesäätiö onkin jäänyt vähän tuntemattomaksi.
Palaute on aina tervetullutta
Reittien ja laavujen käyttäjän on usein vaikea tietää kuka vastaa kohteesta. Jos ylläpitäjä ei ole tiedossa, palautetta kaikista kohteista voi antaa virkistysaluesäätiön sivujen palautelomakkeella tai sähköpostilla. Vuosittain palautetta säätiön kautta tuleekin muutama kymmenen kertaa. Koskeepa asia säätiön omia kohteita tai kuntien ylläpitämiä reittejä tai kohteita, palaute menee kohteen vastuutaholle.
Miten nopeasti korjaavat toimenpiteet kulloinkin toteutuvat, riippuu täysin tapauksesta: millainen ongelma tai ehdotus / mikä kohde / kuka huoltaa jne. Viimeksi viime perjantaina Savitaipaleen Orrainpolun kiertäneeltä lappeenrantalaiselta tuli muistutus käymälän tyhjennystarpeesta sekä tieto Onkilammen laavun vallanneesta ryhmästä. Viesti meni edelleen Savitaipaleen kuntaan, missä käymälä on jo luvattu kolata piakkoin. Laavun 'valtaustilanne' tai muu käyttäjien havainnot tuovat ylläpitäjille tietoa mitä kohteilla tapahtuu, kun valvontahenkilökuntaa ei todellakaan ole.
Yleisesti ottaen palautetta tulee vähän käyttäjämääriin verrattuna. Joissain kohteissa on vieraskirjoja, joissa on eniten kiitosta hienoista palveluista. Muu spontaani palaute on enimmäkseen huomioita korjaustarpeista tai parannettavista asioista. Tämä ns. 'huono palautekin' on erittäin tarpeellista, siitä huoltovastaavat saavat ajankohtaista tietoa missä pitää tehdä jotain.
Retkeilykulttuuri Etelä-Karjalassa
Virkistysaluesäätiöllä on yhdessä Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen kanssa päättymässä kaksivuotinen Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Tässä on tuotettu ohjeistusta retkeilijöille kolmella kielellä. Vaikka tarve hankkeelle lähti ulkomaalaisten retkeilijöiden ohjaamisesta, myös suomalaisia ja paikallisia retkikohteiden käyttäjiä on haastettu mukaan.
Mitä voi paikallinen retkeilijä tehdä maakunnan retkeilykulttuurin hyväksi?
- Vieraspaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten kanssa keskustelu ystävällisesti retkikohteilla. Tietysti paikallistenkin kanssa, Karjalassa osataan haastella!
- Toimia esimerkkinä roskattoman retkeilyn toteuttamisessa.
- Tiedottaa reittien ja kohteiden ylläpitäjille maastossa havaitsemistaan korjaus- ja kunnostustarpeista tai muista yllättävistä muutoksista, kuten vahingonteoista, polulle kaatuneista puista tai metsänhakkuista.
- Myös huomautukset polttopuutarpeista ja käymälän huollosta ovat ylläpitäjille hyödyksi, se on muistutus pikaisesta asian kuntoon saattamisen tarpeesta. Toki näitä seurataan huollon toimesta, mutta joskus huoltoväli voi venähtää, ja silloin huomautus on paikallaan.
- Kaikki tieto ja palaute havainnoista liittyen käyttäjämääriin tai käyttäjäryhmiin. Osallistuminen keskusteluihin tässä blogissa tai Facebookissa - tätä emme ole valitettavasti saaneet vielä käyntiin laajemmassa mitassa.
Etelä-Karjalassa ei ole Siikalahden lintukosteikon ohella mitään muita Metsähallituksen ammattiorganisaation tuottamia retkeilykohteita. Retkikohteet ovat paikallisesti kuntien tai virkistysaluesäätiön, joskus myös kyläyhdistysten vastuulla. Koska käytettävissä oleva rahoitus luontokohteiden ylläpitoon on pieni, pyritään monen toimijan yhteisillä voimilla avata oman maakunnan luonto kaikille helpommin saavutettavaksi. Jos tähän saadaan mukaan aktiivisia reittien käyttäjiä ja maastossa liikkuvia, on heistä suuri apu ylläpitäjille. Kaikki tieto ja palaute on arvokasta.
Hanna Ollikainen
Kirjoittaja on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja
