Rajojen reitti taas kierrettävissä

Parikkalan kunnassa, Oronmyllyltä Pöröpeikon polulle E10-kaukovaellusreittiä pitkin kulkeva Rajojen reitti oli jonkin aikaa pois käytöstä puutteellisten reittimerkintöjen vuoksi. Reitillä oli tapahtunut maanomistajien toimesta melko voimakasta maaston muokkausta, jolloin reittimerkinnätkin olivat hävinneet.

Tänä kesänä (2014) tilanne on kuitenkin korjaantunut ja Rajojen reitti on merkitty uudelleen. Reitin oranssit maalimerkinnät on vahvistettu Oronmyllyltä Pöröpeikon polun laavulle asti sekä sellaisissa kohdissa, joissa ei maalimerkkejä ole ollut mahdollista laittaa puihin, reitti on merkitty oranssipäisillä tolpilla. Lisäksi reitillä on suoritettu raivausta sekä niittoa ja erään hakkuuaukean läpi kulkevalla reittiosuudella reitille on rakennettu kaksi siltaa kaiteineen, joita pitkin pääsee ylittämään hakkuuaukean ojat.

Rajojen reitin taukopaikoille, eli Soininmäen kodalle, Suuri-Varpasen laavulle sekä Pörölammen laavulle on toimitettu kolmella kielellä olevat Retkeilijän säännöt -kyltit. Näitä kylttejä on löydettävissä lähes kaikista muistakin Parikkalan alueen retkeilykohteista. Kyltit ohjeistavat suomeksi, englanniksi ja venäjäksi luonnossa liikkujia toimimaan vastuullisesti sekä toiset retkeilijät huomioon ottavasti.

Rajojen reitillä on paljon nähtävää ja reitti on mahdollista kulkea yhdessä päivässä. Rajojen reitin varrelle jäävät muun muassa Salkojärvi hienoine maisemineen sekä korkealla Ristimäellä sijaitseva historiallinen rajamerkki. Reitillä on myös mahdollista kuluttaa enemmänkin aikaa ja yöpyä vaikka Soininmäen kodalla tai Pörölammen laavulla. Näissä molemmissa kohteissa on omat hienoutensa. Soininmäen kota sijaitsee vanhalla asuinpaikalla ja kodan maastossa on mahdollista nähdä kuukkeleita! Kuukkeli on kesy ja utelias lintu. Jos sen joskus saa käymään kämmenellään, sitä kokemusta ei unohda koskaan. Pörölammen laavulla puolestaan on mahdollisuus saunoa. Lammen rannassa sijaitsevan saunan vuokrauksesta vastaa Parikkalan latupiiat ja –pojat, jotka hoitavat myös Pöröpeikon polun reittihuollon.  Saunan varaustilannetta ja avainta voi kysellä numeroista  050-465 2462 tai 050-307 481.

Pörölammen laavulle päästyään Rajojen reitin kulkija voi vielä halutessaan kiertää Pöröpeikonpolun ja onpa vielä mahdollista jatkaa siitäkin eteenpäin E10-kaukovaellusreittiä pitkin Rautjärven kunnan puolelle ja kohti Haukkavuorta . Kaiken kaikkiaan maastoon merkitty E10-reitti jatkuu Rautjärven ja Ruokolahden kautta aina Imatralle asti. Rajojen reitti on tärkeä ja oleellinen osa E10-reittiä.

Tervetuloa Rajojen reitille!

Joutsenon retkeilyreiteillä ei eksy enää

Retkellä Joutsenossa
Vielä ennen kesäkuun puoliväliä (16.6.2014) oli retkeilijällä riski eksyä Joutsenon retkeilyreiteillä. Vaan nyt, kaksi kuukautta myöhemmin, asia on toisin. Joutsenon alueella on tehty mittavat kunnostustyöt retkeilyreitistöön.

Harva joutsenolainen tai ulkopaikkakuntalainen tietää, että alueella kulkee retkeilyreittejä tai sitä, kuinka hienoja maisemia ja näköalapaikkoja reittien varrella pääsee näkemään ja kokemaan.

Kartoitusta
Lähdin kartoittamaan Joutsenon retkeilyreitistön tilannetta kiertämällä kaikki reitit läpi ja kirjaamalla ylös huomioita ja puutteita. Välillä olinkin kotikuntani metsissä täysin eksyksissä, mutta kartan avulla löysin itseni pois metsästä. Reittien maalatut merkit olivat osittain rapistuneet kokonaan pois ja reiteillä oli paljon risteyksiä ja tiukkoja käännöskohtia, jotka kaipasivat maalattujen merkkien lisäksi opastuskylttejä. Yleisiä huomioita olivat myös kaatuneet puut ja esimerkiksi yhdet rikkinäiset pitkospuut.

Sinistä väriä ja tolppia

Kartoitusten jälkeen otin pensselin käteeni sekä maalipurkin ja muut välineet reppuun ja lähdin kiertämään reittejä uudemman kerran. Puut saivat sinisiä maalimerkkejä tiheämmin. Metsässä täytyi pohtia, mihin puuhun merkki maalataan, jotta se näkyisi seuraavalle merkille parhaiten. Lisäksi myös vesuri heilui metsässä ja raivasi reittejä helppokulkuisemmiksi.

Maalausurakan jälkeen työt jatkuivat tolppien pystytyksellä. Päätimme, että metsäautoteille pystytämme retkeilijämerkeillä varustettuja tolppia n. 150–200 metrin välein, eli siis hieman harvempaan kuin metsään. Vaikka seuraavaa merkkiä ei ajoteillä näekään, niin retkeilijän tulee luottaa siihen, että reitti jatkuu suoraan niin kauan kunnes vastaan tulee seuraavassa käännöskohdassa nuoliopasteita.

Reittiviittoja

Nuolikyltti Tujulan reitillä

Tolppien pystytyksen jälkeen jatkui opastuskylttien pystytys maastossa. Opastuskyltit tehtiin käsityönä alusta loppuun. Uusia, kirjailtuja opastuskylttejä on saatu maastoon runsaasti. Yhteensä noin 31 kirjailtua opastuskylttiä on viety maastoon ja lisäksi yli 20 pystytettyä nuolikylttiä löytyy reiteiltä. Kyltit tuovat turvallisuuden tunnetta reiteille eikä retkeilijällä ole eksymisen riskiä.

Tällä hetkellä retkeilyreitistön kartat löytyvät Lappeenrannan kaupungin sivuilta. Osalle reiteistä on tullut pieniä muutoksia ja siksi reittien kartat uusitaan lähiaikoina.




Joutsenon retkeilyreitit

1.      Joutsenon urheilukeskus – Myllymäki 8,0 km
      Reitti lähtee Joutsenon urheilukeskuksesta ja kulkee useamman kilometrin sorapintaista maantietä pitkin ennen poikkeamista metsäpoluille.

Reitin loppupäässä saattaa kesäisin nähdä vilauksen koti-eläimistä, sillä Myllymäessä sijaitseva Kotieläinmetsä on reitin varrella. Levähdyspaikkana Lohionginta Korpikeidas mahdollistaa myös kirjolohien kalastamisen ympärivuotisesti.

Myllymäen huipulta aukeavat upeat maisemat Joutsenon alueelle. Maisemat ovat pienen kipuamisen arvoisia.

Reitin siniset merkit ovat maalattu uudelleen tiheämmin. Lisäksi reittiä on raivattu helppokulkuisemmaksi, vaikkakin reitillä on edelleen suuri kaatunut puu, joka kaipaa järeämpiä aseita raivaamiseen.

Näköala Myllymäen huipulta

2.      Joutsenon urheilukeskus – Tujulan laavu (Himanmäki) 7,8 km
Urheilukeskuksesta Himanmäkeen kulkevalla reitillä saa nähdä monenlaista maastoa ja metsää, mikä tekeekin reitistä monipuolisen ja mielenkiintoisen. Upeat näköalat tarjoava Himanmäki on mukava retkikohde, jossa on sekä laavu että vuokrattava kota.

Reitin siniset merkit ovat maalattu uudelleen paremmin huomattaviksi ja merkkejä on lisätty tiheämmin. Reitille on lisätty opastuskylttejä sekä retkeilijämerkki -tolppia, jotta retkeilijän on helpompi liikkua luonnossa ja eksymisen vaaraa ei ole.  Lisäksi reittiä on raivattu helppokulkuisemmaksi.

Reitille sattuu pellon ylitys (noin 250–300 m), jolla ei ole maalattuja merkkejä tai tolppia. Retkeilijällä ei kuitenkaan ole eksymisen vaaraa kunhan malttaa jatkaa matkaansa suoraan pellon poikki.

Tujulan laavu Himanmäellä

                                       

3.    Katralammen kierros 15 km 
      (Myllymäki – Vesikkolan maja - Katralampi – Kiukkaanlampi – Myllymäki)

Myllymäeltä lähtevällä patikointireitillä on monenlaista metsää ja maaseutumaisemaa. Koko lenkin pituus on 15 km, mutta sitä voi lyhentää oikaisemalla teitä pitkin.

Katralammenlaavu on yksi vaellusreitin levähdyspaikoista. Katralammen laavu tunnetaan myös nimellä Sikalaavu. Korkealla kalliolla sijaitsevalta laavulta avautuu erämaiset näkymät Katralammelle. Lisäksi reitin varrella on Vesikkolan maja, jossa on grillikatos. Kiukkaanlammen Leijonalaavu sijaitsee pienen poikkeaman päässä reitiltä Ukonhautojen alueella Kiukkaanlammen lähellä.

Mikäli koko Katralammen kierros tuntuu liian raskaalta ja pitkältä, on mahdollista tehdä lyhyempiäkin vaelluksia: Vesikkolan maja – Katralampi (2,7 km), Katralampi – Kiukkaanlampi (3,7 km), Myllymäki – Katralampi (4,0 km).

Reitin siniset merkit on maalattu uudelleen paremmin huomattaviksi ja merkkejä on lisätty tiheämmin. Reitille on lisätty opastuskylttejä sekä retkeilijämerkki -tolppia, jotta retkeilijän on helpompi liikkua luonnossa ja eksymisen vaaraa ei ole.  Lisäksi reittiä on raivattu helppokulkuisemmaksi.

Vielä kunnostusta vailla ovat reitin rikkinäiset pitkospuut, mutta uusien tekeminen on jo laitettu aluilleen.

Opastekyltit Katralammen risteyksessä

     4.      Myllymäki – Haukvuori – Vesikkolan maja (3,6 km + 1,9 km + 2,7 km)

Opaskyltti Haukvuorella

Korkealla kalliolla sijaitseva Haukvuoren laavu on 3,6 km päässä Myllymäestä. Halutessaan retkeilijä voi kulkea samaa polkua takaisin Haukvuoresta, jolloin reitille tulee matkaa noin 7 km. Koko 8,2 km reitin varrella on lisäksi Vesikkolan metsästysmaja grillikatoksineen.

Reitin merkit olivat jo varsin rapistuneet ja puskaa oli kasvanut haitaksi asti. Nyt kuitenkin reitin siniset merkit ovat maalattu uudelleen paremmin huomattaviksi ja merkkejä on lisätty tiheämmin. Reitille on lisätty opastuskylttejä sekä retkeilijämerkki -tolppia, jotta retkeilijän on helpompi liikkua luonnossa ja eksymisen vaaraa ei ole.  Lisäksi reittiä on raivattu helppokulkuisemmaksi.

5.      Ukonhaudat – Kiukkaanlampi –lenkki (0,9 km + 1,9 km + 1,5 km)

Kiukkaanlammenlaavu eli Leijonalaavu on Joutsenon vaellusreitistön taukopaikka Ukonhautojen suppa-alueella, joka on suojeltu Natura-kohde. Ukonhaudat ovat jääkauden jälkeensä jättämiä suppia Salpausselän kangasmaastossa. 

Ukonhautojen alue on topografialtaan (pinnanmuodostukseltaan) ja maisemakuvaltaan poikkeuksellisen edustava yhtenäinen pohjois-eteläsuuntainen harjumuodostuma, jonka keskellä kulkevassa syvässä ja jyrkkärinteisessä uomassa muun muassa suorantainen Kiukkaanlampikin on. Kiukkaanlammelle pääsee myös Myllymäestä, josta matkaa on noin 2,5 km. Laavulle voi retkeillä yhdessä lasten kanssa ja pysähtyä syömään eväitä.

Reitin siniset merkit ovat maalattu uudelleen paremmin huomattaviksi ja merkkejä on lisätty tiheämmin. Lisäksi reittiä on raivattu helppokulkuisemmaksi.

6.      Lampikankaan lenkki (0,9 km + 0,9 km + 1,5 km)

Joutsenon keskustan välittömässä läheisyydessä kulkeva Lampikankaan kierros on sopivan mittainen polkujuoksulenkki. Retkeilijän ei tarvitse murehtia liikenteen äänistä koko ajan, vaikka reitti kulkee osittain lähellä asuinaluetta.

Reitin siniset merkit ovat maalattu uudelleen paremmin huomattaviksi ja merkkejä on lisätty tiheämmin. Reitille on lisätty opastuskylttejä sekä retkeilijämerkki -tolppia, jotta retkeilijän on helpompi liikkua luonnossa ja eksymisen vaaraa ei ole. Reitillä on toistaiseksi vielä muutama kaatunut puu, jotka tulee poistaa.

7.      Joutsenon urheilukeskus – Ahvenlammen laavu 5,7 km

Lampikankaan kautta kulkeva reitti jatkuu 6-tien ali Ahvenlammelle. Ahvenlammen laavulla voi nauttia eväitä ja lammessa voi pulahtaa uimassa.

Ahvenlammen ympärille on sijoiteltu ulkokuntosalilaitteita kolmelle eri pisteelle. Lammen kierroksella on oiva mahdollisuus tehdä lihaskuntoliikkeitä vaelluksen ohessa.

Reitin siniset merkit ovat maalattu uudelleen paremmin huomattaviksi ja merkkejä on lisätty tiheämmin. Reitille on lisätty opastuskylttejä sekä retkeilijämerkki -tolppia, jotta retkeilijän on helpompi liikkua luonnossa ja eksymisen vaaraa ei ole.

Opastekyltti. Reitti Ahvenlammelle kulkee 6-tien ali.

   8.      Ahvenlammen kierros 2,3 km

Ahvenlammen ympärille on sijoiteltu ulkokuntosalilaitteita kolmelle eri pisteelle. Lammen kierroksella on oiva mahdollisuus tehdä lihaskuntoliikkeitä vaelluksen ohessa. Ahvenlammen kierros on sopivan mittainen juoksulenkki ja sen voi halutessa kiertää useamman kerran.

Reitin siniset merkit ovat maalattu uudelleen paremmin huomattaviksi ja merkkejä on lisätty tiheämmin. Reitille on lisätty opastuskylttejä sekä retkeilijämerkki -tolppia, jotta retkeilijän on helpompi liikkua luonnossa ja eksymisen vaaraa ei ole.

Ahvenlammen reitin varrella voi pysähtyä ulkokuntosalilaitteissa.

9.      Haukilahden reitti 5,3 km

Haukilahden reitti kulkee Haukilahden metsissä. Reitillä on Haukilahden maja, jossa on majan lisäksi urheilukenttä ja grillikatos, jotka ovat vapaasti käytettävissä. Reitin merkit ovat maalattu uudelleen ja reitille on kymmenkunta uutta tolppaa ja opastenuolta.

Pieni miinus Haukilahden reitissä on se, että retkeilijän tulee ottaa huomioon, että reitti ei ole sidoksissa muihin retkeilyreitteihin. Toivon mukaan lähitulevaisuudessa näin ei enää olisi.

Haukilahden maja ja grillikatos

10.  Hinkanranta – Imatran kylpylä 17 km

Joutsenon Hinkanrannasta Imatran kylpylälle kulkeva reitti kulkee osittain Saimaan äärellä. Reitin lähettyvillä ovat Holiday Club Saimaa Rauhassa sekä Imatran kylpylä. Retkeilijä saa nauttia suurista korkeuseroista ja upeista vesimaisemista pitkin reittiä.

Reitti on osittain maalattu uudelleen ja retkeilijämerkillä varustettuja tolppia on pystytetty Joutsenon päätyyn. Kuitenkaan koko reittiä ei ole päästy kunnostamaan, koska reitti saattaa muuttaa kulkuaan hieman.

Teksti ja kuvat
Karoliina Ahtiainen
Joutsenon Kullervo ry

Harrastuksena geokätköily – löytämisen iloa!

Mitä geokätköily on?

Kirjoituksessaan Kulttuuripolkuja Hanna kertoi, kuinka monet retkeilypolut ovat paitsi luonnonmaisemiltaan käymisen arvoisia, myös sisältämänsä historian merkkien ansiosta kiinnostavia kohteita. Hanna mainitsi, kuinka tällaisen kohteen voi löytää sattumalta ja tutustua siihen tarkemmin paikalta löytyvän informaation myötä. Hän myös kirjoitti, että harrastajat osaavat etsiä kohteita eri lähteistä saatavan tiedon perusteella. Tästä lausahduksesta ammentaa tämä kirjoitus, jonka aiheena on geokätköily.

Geocache.fi –sivuston mukaan geokätköily on maailmanlaajuinen, ihan jokaisella sopiva harrastus, jossa käytetään hyväksi satelliittipaikannusta. Näin ollen jonkinlainen GPS-laite on harrastuksessa suositeltava. Itse olen käyttänyt geokätköilyssä älypuhelintani, jossa on GPS. Jotkut taitavat kartanlukijat kuulemma etsivät geokätköjä jopa ilman paikannuslaitteita, mutta se voi ainakin alkuun olla aika haastavaa.

No mikä se geokätkö sitten on? Geokätkö on usein pieni purkki, rasia, filmirullan kotelo tai vastaava, jossa on lokikirja, kätkötiedote, kynä ja mahdollisesti jotain pientä mukavaa vaihtotavaraa. Geokätkön voi löytää, kun kätkön piilottaja on määrittänyt kätkölle sijainnin satelliittipaikantimella ja julkaissut geokätkön koordinaatit sekä siihen liittyvät vihjeet Internetissä. Geokätköjen kuvaukset löytyvät geokätköilyn kansainväliseltä sivulta http://www.geocaching.com. Geokätköjen hakemiseen voi ladata kännykkäänsä ohjelman, joka näyttää mm. henkilön sen hetkistä sijaintia lähellä olevat kätköt, jo käydyt kätköt, yms. Itse olen käyttänyt hyvin kokemuksin c:geo –ohjelmaa, joka on Android-puhelimille sopiva ilmainen geokätköohjelma. Tämän ohjelman voi ladata osoitteesta http://www.cgeo.org/.

                                         Geokätkön sisältöä. (Kuva: Metsähallitus/ Jari Kostet)

Löydettyään geokätkön löytäjä voi kirjata löytöpäivän sekä oman tunnuksensa lokikirjaan sekä halutessaan vaihtaa purkissa olevia pikkuesineitä joihinkin muihin. Geokätköilyharrastukseen liittyen on myös olemassa erityisiä pikkuesineitä, niin sanottuja ”travel bugeja”, joilla saattaa olla oma missio. Nämä pikkuesineet eivät ole vaihtotavaroita, joten niitä ei saa pitää itsellään, vaan ne on vietävä johonkin toiseen kätköön jatkamaan matkaansa. Jossain tällaisessa esineessä saattaa esim. lukea ”vie minut saareen”. Lähdettäessä kätköltä on erittäin tärkeää, että kätkö jää tiiviisti suljettuna tismalleen samaan paikkaan, mistä sen oli löytänytkin. On myös tärkeää, ettei geokätkön sijainti paljastu muille ns. ”jästeille”, jotka saattavat pilata tai jopa tuhota kätkön. Tätäkin sattuu harmillisen usein.

Geokätköily on monipuolista: kätköjä voi etsiä yksin tai ystävien kanssa, jokainen geokätkö on omanlaisensa ja myös itse voi tehdä uusia geokätköjä. Geocache.fi – sivuston mukaan kätköjen etsintä ja piilotus kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Geokätköily on paitsi erittäin kiva liikuntamuoto – jossa itse saa aika pitkälle valita liikkumisen määrän – , se on myös mitä mielenkiintoisin tapa lähteä tutustumaan lähiympäristön luonnon- ja kulttuurinähtävyyksiin. Kätköjä sijaitsee niin kaupungissa kuin retkeilyaluilla, normaaleja tienvarsi- ja maastokätköjä unohtamatta.

Purkki löytyi! (Kuva: Metsähallitus/ Jari Kostet)

Kotiseutu tutuksi

Muutin itse Jyväskylästä Lappeenrantaan nelisen vuotta sitten. Huomaamattaan sitä ihminen ajautuu tietyille urille, ajaa päivittäisissä asioissaan samoja teitä, jne. eikä tule niinkään tutustuneeksi lähiympäristöönsä. Geokätköily toimi minulle hyvänä tapana tutustua Lappeenrantaan. Usein ihmiset ovat laittaneet kätköjä paikkoihin, jotka ovat maisemaltaan hienoja tai ovat historiallisesti merkittävällä paikalla. 

Lappeenrannassa esimerkiksi Saimaan kanavan varrelta löytyy paljon kätköjä, joiden etsijä tulee nähneeksi hienoja kanavan sulkuja ja muita kanavatoimintaan liittyviä jänniä paikkoja. Samalla suunnalla on myös paljon muita kätköjä, jotka esittelevät mm. sotahistoriaa, alueen kylien keskeisiä paikkoja, jne. Niinpä sitä tulikin kesäiltoina huomaamattaan ajeltua uusia teitä, nähtyä uusia paikkoja ja tutustuttua alueen historiaan ja nykypäivään.

Kuin aarteenetsintää

Yksi geokätköilyn hienoja puolia on juuri sen monipuolisuus. Siinä missä vaativimmat kätköt saattavat edellyttää jopa kiipeilykokemusta, voi monia kätköjä etsiskellä leppoisasti koko perheen voimin. Usein juuri lapset innostuvat geokätköilystä, koska se muistuttaa aika lailla aarteenetsintää. Lapselle voi olla hyvinkin tärkeää päästä jättämään oma pikkuesineensä yhdessä löydettyyn purkkiin.

                           

                             Lapsille geokätköily on hauskaa aarteenetsintää.

Ystäväni Olli on aktiivinen geokätköilyn harrastaja ja myös hänen perheensä on usein geokätköilyretkillä mukana. Mikä on saanut sinut ja koko perheenne hurahtamaan geokätköilyyn?:

-          - Muutamia vuosia sitten kuulimme harrastuksesta, ja kun huomasimme, kuinka paljon        kätköjä on aivan lähiympäristössä, päätimme käydä kokeilemassa löytäisimmekö yhden. Heti ensimmäisen löydön jälkeen harrastus koukutti minut pahasti.

Miksi luulet lapsien pitävän geokätköilystä?

-           - Kyllähän se on varmasti se aarteiden etsiminen mikä kiehtoo. Lisäksi näkee niin paljon jänniä paikkoja joissa voi seikkailla.

Millaisia ovat olleet erikoisimmat/haastavimmat geokätköilykokemuksesi?

-          -  Kyllä ikimuistoisimpia ovat olleet hienoissa maisemissa olevat purkit sekä erikoisissa luontokohteissa, kuten luolissa olevat kätköt. Lisäksi mukavia ovat erilaiset mysteerit, etenkin luonnossa suoritettavat, joissa pitää ratkoa ongelma ennen kuin purkin koordinaatit saa selville.

Kuinka monta kätköä on jo tullut haettua?

-          - Vaikka kätköilyä on tullut harrastettua jo useampi vuosi, on löytöjä kertynyt vasta alle 400. Monet harrastukseen hurahtaneet etsivät ensimmäisen vuoden aikana jopa yli 1000 kätköä. Itselleni tämä on usein oheistoimintaa esim. matkaillessa.

Oletko itse tehnyt geokätköjä? Jos kyllä, niin millaisiin paikkoihin?

-           - Muutaman kätkön olen tehnyt. Vaikeusasteeltaan vaihtelevia luontokätköjä helpoista mm. laavuilla olevista tradikätköistä haastavampiin saari- ja kiipeilykätköihin.

Osaatko antaa vinkkiä, missä päin Etelä-Karjalaa olisi hienoja kätköjä?

-           - Etelä-Karjala on täynnä loistavia kätköjä. Täällä on paljon aktiivisia harrastajia, joten hienoja kätköjä ja kätköpaikkoja on vaikka kuinka paljon. Jokaisella on kuitenkin oma makunsa siitä, millaiset kätköt ovat hyviä/hienoja. Toiset tykkäävät vaeltaa vaikeasti päästäviin luontokätköihin ja toiset tykkäävät hakea urbaanissa ympäristössä olevia kaupunkikätköjä. Harrastajat voivat antaa tykkäämilleen kätköille ns. favorite-pisteen. Jos jollain kätköllä on paljon favorite-pisteitä, on se varmasti käymisen arvoinen. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin mielestäni mm. luolakätköt ovat hienoja. Lisäksi kätköt, joissa on nähty vaivaa ja panostettu itse kätkön toteuttamiseen, ovat loistavia.

      Etelä-Karjalassa on siis hyvät puitteet geokätköilyyn. Geokätköjä on paljon myös valtion mailla, kuten kansallispuistossa ja muilla kiinnostavilla luonnonsuojelualueilla. Lisätietoja geokätköilystä tarjoaa Metsähallituksen luontopalvelujen ylläpitämä Luontoon.fi-palvelu.