"Kun täällä jokainen reissu on aina puutteellisen opastuksen vuoksi hermoja raastava kokemus, ei useinkaan ole tehnyt mieli edes lähteä matkaan. --- "Aika monta kertaa olemme yrittäneet lähteä mukavalle nuotioretkelle ja eksyneet matkalla, kun merkit katoavat polun varrelta kokonaan tai sitten se laavu löytyessään sijaitseekin ihan asutuksen vieressä autotien päässä. Pahimpia ovat ne reitit, joissa polut risteytyvät, eikä risteyksissä olekaan viittoja, minne suuntaan mennä. Täällä monet reitit myös kulkevat pitkiltäkin matkoilta ihan maanteitä pitkin, mikä ei oikein vastaa meidän tarvettamme päästä metsään. Kaikissa tapauksissa retkiämme on leimannut harmistus ja ärsyyntyminen."
Susannan kokemusta on aihetta paitsi pahoitella, myös analysoida. Maakunnan retkeilykohteita tuntevana voin allekirjoittaa palautteen aiheellisuuden osittain, mutta toivottavasti se ei ole 'Retkeilijän Etelä-Karjalan' koko kuva.
Retkeilypalvelujen tuottajan näkökulma
Retkeilypalvelujen ylläpitäjinä on useita tahoja. Retkeilyreittien pitäjiä ovat kunnat vaihtelevalla panostuksella, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö vastaa omien alueiden ylläpidosta sekä eräistä laavukohteista sopimuksiin perustuen, lisäksi on kylä- ym. yhdistysten toteuttamia laavuja ja pieniä reittejä. Tiedot kaikista näistä on koottu eKarjala-portaaliin osoitteessa www.ekarjala.fi/retkikohteet .
Tiedossa on, että reiteissä, merkinnöissä, huollossa ja informaatiossa on parannettavaa. Työ on jatkuvaa kuten minkä tahansa infran ja informaation ylläpito; korjattavaa on jatkuvasti eikä pienillä resursseilla aina pysytä korjaustarpeiden perässä. Kuntien viranhaltijoilla vain on niin paljon työkohteita ja rahaa on vähän. Liikuntamäärärahat kuluvat arvokkaimpien kiinteistöjen ylläpitoon, kuten jää- ja uimahallit, urheilukentät, ladut jne. Retkeilyreitit ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Valitettavasti tilanne näyttää käyttäjille välinpitämättömyydeltä ja voi ehkä ollakin jossain kohtaa. Tähän asiaan puututaan tänä vuonna!
Etelä-Karjalassa retkeilyreitit kulkevat talousmetsissä pääosin yksityisillä mailla. Maanomistaja toteuttaa metsänhakkuut reiteistä riippumatta ja usein myös välittämättä. Reitinpitäjän tulisi korjata kadonneet merkinnät ja avata polku hakkuutähteistä, mutta usein viesti ei kulje. Rautjärven-Parikkalan suunnalla näkyy vielä maastossa Asta- ja Veera-myrskyjen jälkiä, kaikki maanomistajat eivät ole kiirehtineet myrskypuiden korjaamisen kanssa. Joutsenon reitit katkesivat nelikaistatien rakentamisen takia ja uusien yhteyksien suunnittelu Rauhan ja Myllymäen välillä on tyssännyt maanomistajien vastustukseen.
Hankerahoitukset retkeilyreiteille
Reittien ja laavukohteiden rakentamiseen on saatu hyvin EU-rahoitusta. Ongelma onkin juuri ylläpidon rahoituksessa ja siinä että toimijoita on monenlaisia eikä ylläpidon tasoa ole saatu yhtenäistettyä - paitsi ehkä negatiivisessa mielessä ;). Yksittäisillä kehittämishankkeilla on pystytty parantamaan joitain kohteita tai asioita, kaikkea ei pysty saamaan kerralla valmiiksi. Eikä tarvitse kulua monta vuotta, kun kierros alkaa alusta ja on palattava uudelleen samoille pitkospuille.EKLU:n (Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu) hankkeessa 'Vinkkejä Virosta - Elämyksiä Etelä-Karjalaan' Ikävalkon Mikko on kiertänyt maakuntamme retkeilyreittejä, hänellä tilanne on hyvin ajan tasalla. Mikko kirjoittaa kokemuksistaan myös tähän blogiin.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, jolle on annettu maakunnallisen retkeilyn kehittäjän tehtävä, sai Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta tälle vuodelle 59 000 euron rahoituksen 'Etelä-Karjalan retkeilyn infon ja huollon kehittämishankkeelle'. Hankkeessa on kaksi erillistä tavoitetta, joista toinen kohdistuu kuntien kanssa reittien huollon ja ylläpidon toimintamallien parantamiseen. Työ on aloitettu selvittämällä kunnittain nykyiset huoltokäytännöt ja resurssit. Kuntien edustajat ovat kokoontuneet jo kaksi kertaa asian tiimoilta. Hankkeessa palkataan kesäajaksi huoltomies maastotyöhön kuntien avuksi. Tarkoituksena on paitsi auttaa kriittisimmissä korjaustarpeissa, saada kokemusta maakunnallisen ylläpitomallin toimivuudesta ja kustannustehokkuudesta.
Kartat ja informaatio
Maakunnallista retkeilykarttaa ei valitettavasti Etelä-Karjalaan ole saatu tuotettua. Syynä kartan tuottamisen rahoitus ja ehkä myös jääty odottamaan kunnes keskeiset Joutsenon reitit ja Salpapolku joskus saadaan valmiiksi. Ruokolahti-Rautjärvi reitiltä on ollut hieno reittikartta, joka on valitettavasti myyty loppuun. Parikkalasta on retkeilykartta, jota pitäisi vielä olla saatavilla.
Etelä-Karjalan vesiretkeilykartasto tehtiin 2004 ja uusittiin 2010. Vedenkestävä 19 karttasivun kartasto on edelleen myynnissä mm. Imatran matkailuinfossa (Lappeentie 12).
Palaute ja keskustelu
Ulkoilulain mukaan "Ulkoilureitin pitäminen, johon kuuluu reitin tekeminen ja kunnossapitos, on kunnan asiana. Kunta voi uskoa tehtävän sopivaksi katsotulle yhteisölle." Olipa ylläpito kunnan itsensä tai muun yhteistön vastuulla, on siihen osoitettava resursseja. Kun tulee riittävästi painetta käyttäjiltä, on asiat laitettava kuntoon. Tosin kaikki tiedämme kuntien taloustilanteen; rahareikiä on paljon. Retkeilykohteiden ylläpidon kustannukset ovat kuitenkin todella pienet verrattuna muihin liikuntapaikkoihin. Ja kuten Susanna toteaa: "Yksi tällainen aurinkoinen ja kaunis metsäpäivä on huomattavan tehokas mielenvirkistäjä." Tutkimuksinkin on todistettu, että luontoympäristö vaikuttaa ihmisen terveyteen, reitit ovat edullisia hyvinvointipalveluja jotka paljon käytettynä vähentävät sairauskuluja.Tämä blogi luotiin foorumiksi tällaiselle keskustelulle. Linkkiä saa jakaa ja aiheita tuoda lisää. Myös palautteita ja parannusehdotuksia yksilöidyistä kohteista. Tai mitä vain ajatuksia. Huomautukset otetaan nöyrästi vastaan ja välitetään oikeaan osoitteeseen aina kun sellainen on tiedossa.
.
