Retkeily talousmetsässä

Monet pitävät parhaina retkeily-ympäristöinä kansallispuistoja ja  muita suojelualueita. Etelä-Karjalan maakunnassa ei ole yhtään kansallispuistoa ja tunnettuja luonnonsuojelualueitakin on vähänlaisesti. Aivan valkeaa aluetta luonnonsuojelun kannalta maakuntamme ei kuitenkaan ole, tästä on kirjoitettu aiemmin otsikolla Luonnonsuojelualueet retkeilyn vetovoimatekijänä. Ei pidä unohtaa, että yksi ensimmäisistä Suomessa 'rauhoitetuista' luontokohteista on täällä, sehän on tietenkin Imatrankosken ympäristö.
 
Tällä kertaa on tarkoitus osoittaa, että talousmetsälläkin on paljon annettavaa retkeilijälle.
 
Kirjoituksen kuvat on otettu Ruokolahden retkeilyreitiltä marraskuun puolivälissä eräänä harmaana sunnuntaina.
 
Ikävin mielikuva, joka talousmetsistä tulee mieleen on hakkuiden aiheuttamat maisemanmuutokset. Moni retkeilijä pahoittaa mielensä, kun huomaa metsän kadonneen ja  tilalle on tullut ruma hakkuualue. Metsäisen ympäristön lajistolle avohakkuu on aina katastrofi. Eläimet voivat hakea uuden ympäristön muualta, mutta kasviyksilöt eivät voi sitä tehdä. Mustikat ja monet sienet häviävät paikalta, ja oman marja- ja sienipaikan tuhoutuminen on tietenkin suuri menetys.



Hakkuun jälkeä ei voi sanoa kauniiksi. Tässä on huomioitu reitti, ja se on jätetty puhtaaksi hakkuutähteistä. Joskus käy ikävä kyllä niin että reitti häviää aukon ylityksen kohdalla - aukaisu on reitinpitäjän tehtävä.

Toisaalta myös avoimilla ympäristöillä on omat lajinsa, jotkin riistalajitkin hyötyvät eri ikäisten puustojen muodostamasta ekosysteemeistä.

Ihmisen perspektiivi on kovin lyhyt verrattuna luonnonkiertokulkuun. Vaikka on totuttu, että Suomen luonnossa vuodenajat muuttavat ympäristöä muutaman kuukauden syklillä, puiden eliniän ollessa useita vuosikymmeniä, katsoo ihminen metsää helposti pysyvänä olotilana. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan metsä elää ja sillä on alku ja loppu puiden elinkaaren mukaisesti. Kansallispuistoissa pyritään säilyttämään luonto sellaisena kuin se on ilman ihmisen vaikutusta. Kansallispuistojen kauneus tulee tietenkin aidosta, koskemattomasta luonnosta. Sielläkin saattaa myrsky tai metsäpalo aiheuttaa dramaattisia muutoksia.

Ruokolahden reitilläkin on paikoin nähtävissä kohteita, joissa on ns. vanhan metsän ominaisuuksia, kuten paljon lahopuuta sekä kaatuneena että pystyssä. Kulkeminen pelkästään tällaisessa metsässä voi olla yksitoikkoista.

Etelä-Suomessa ns. kiertoaika talousmetsissä on 80-100 vuotta. Se tarkoittaa, että tuossa iässä metsikkö ei kasva enää niin paljon, että kasvatusta kannattaa taloudellisesti ajatellen jatkaa - puusto kannattaa uudistaa. Metsä on omistajalleen myös taloudellinen sijoitus, jolta odotetaan tuottoa. Kansantaloudellisesti  metsävarat ovat teollisuuden raaka-ainelähde, jonka varassa maamme on vaurastunut ja joka edelleen takaa työn monelle suomalaiselle.  Tämä näkökulma auttaa suhtautumaan hakkuisiin. On hienoa, että jokamiehenoikeuksilla on mahdollista hyödyntää metsäympäristöä myös virkistykseen! Vrt. maatalousmaa, joka on alun perin myös ollut metsämaata, joka on otettu toiseen käyttöön ja on siirtynyt pois 'jokamiehen' ulottuvilta.


Metsänhakkuilla on myös myönteisiä puolia retkeilijän kannalta. Ensinnäkin hakkuuaukot avaavat näkymiä maisemaan. Lisäksi vaihtelevan ikäiset metsikkökuviot tarjoavat metsäekologiasta kiinnostuneelle kulkijalle paljon tutkittavaa. Hakkuuaukon kohdalla voi tarkastella, pyritäänkö metsän uudistuminen saamaan aikaan luontaisesti siemenpuiden avulla, onko tehty kylvö vai näkyykö istutustaimia. 

Hakkuuaukko avaa näkymiä maisemaan muutamaksi vuodeksi.

Talousmetsän vaihtelevan ikäiset metsikkökuviot tarjoavat kulkijalle paljon tutkittavaa. Hakkuuaukon kohdalla voi tarkastella, pyritäänkö metsän uudistuminen saamaan aikaan luontaisesti siemenpuiden avulla, onko tehty kylvö vai näkyykö istutustaimia.

Terhakka kuusentaimi elämänsä alussa.

Elinvoimaiset taimikot ja hyvin kasvuun lähteneet nuoret kasvatusmetsät ovat myös ilo retkeilijän silmälle.

Tämä alue oli ruma aukko Myllykosken lähellä kymmenkunta vuotta sitten. Muutaman vuoden kulutta maisema on taas sulkeutunut, kun puut kasvavat vielä muutaman metrin pituutta.

 

Talousmetsät muodostavat Etelä-Karjalan retkeily-ympäristön, jossa maakunnan asukkailla olisi hyvä tilaisuus oppia metsäekologiasta ja metsien kasvatuksesta. Tutustukaamme omaan maakuntaan, joka on pullollaan kauniita paikkoja ja mielenkiintoisia kohteita!



Ruokolahden retkeilyreitti kulkee yksityisillä ja metsäyhtiöiden mailla. Reittiä perustettaessa tehtiin sopimus 103 maanomistajan kanssa.


Teksti ja kuvat Hanna Ollikainen