Salpalinjan salat kutsuvat tieto- ja luontoretkelle

Salpalinjan salat kutsuvat tieto- ja luontoretkelle

Tiedätkö mikä on Pohjoismaiden kautta aikojen suurin rakennushanke, jota oli aikoinaan rakentamassa jopa 35 000 miestä? Oletko koskaan kurkistanut korsuun?

Salpalinja on Suomen itärajaa myötäilevä mittava puolustusvarustusten ketju, jota rakennettiin pääasiassa vuosina 1940–41. Kaiken kaikkiaan 1200 kilometriä pitkälle Salpalinjalle on rakennettu 728 teräsbetonikorsua, 3000 kappaletta puisia kenttälinnoitteita, n. 225 km monirivistä panssariestettä ja piikkilankaestettäkin yli 300 km. Taistelu- ja yhdyshautaa kaivettiin yli 350 kilometriä. Vaikka ajan saatossa puiset linnoiterakenteet ovat maatuneet ja kaivannotkin osittain hävinneet maastoon, niin Salpalinja on kuitenkin yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista linnoitusketjuista Euroopassa. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, takasi se kuitenkin osaltaan Suomen itsenäisyyden. Tänä päivänä Salpalinja on kiinnostava kohde, johon monet haluavat tutustua ja saada siitä lisää tietoa.

Portaat johtavat luolaan Hostikalla. Kuva: Elina Lyijynen

Jotain jo valmiina... 

Salpalinja kulkee Suomen itärajan tuntumassa halkoen myös Etelä-Karjalaa. Tällä alueella retkeilijä voi jo nyt tutustua Salpalinjaan Hostikalla, Luumäen Askolassa, Rutolassa ja Voisalmessa. Voisalmessa ja Rutolassa kävijä pääsee tutustumaan konekivääri- ja majoituskorsuihin sekä kiviestelinjaan. Askolan alue on vahvasti linnoitettua ja siellä on nähtävillä muun muassa erilaisia korsuja, teräspesäkkeitä, kaivantoja sekä estekivilinjaa. Edellä mainittujen lisäksi Ylämaalla Hostikan ja Kirpun alueella sijaitsee kaksi Salpalinjan 25 luolasta. Näissä luolissa kävijä pääsee käymään sisällä. Lisätietoja Hostikan kohteesta tästä linkistä!

Salpapolun opaste. Kuva: Jarmo Valtonen

Salpalinjan kohteita on otettu matkailukäyttöön myös Kymenlaakson puolella, Virolahden ja Miehikkälän kunnissa. Tällä alueella maastossa kulkee n. 55 km pitkä Salpapolku, jonka lähtöpiste on Virolahden Maja-niemessä. Salpapolun varrella on yli 20 hyväkuntoista korsua ja linnoitetta, joista maastossa olevat opastaulut kertovat tarkemmin. Majaniemestä alkava reitti kulkee pieniä metsäpolkuja ja hiljaisia sorateitä pitkin, poiketen välillä kohteisiin ja panssariesteiden väliin. Matkan varrelle jäävät myös Bunkkerimuseo Virolahdella sekä Salpalinja-museo Miehikkälässä. Taukoa retkeilijä voi viettää Pyyhinlammen rannalla, Jermulassa, Myllylammella ja Muhikossa. Reitti mutkittelee pääosin hiljaisia metsäteitä ja välillä polkuja pitkin Hostikan luolalle saakka. Historiallisen annin lisäksi reitti tarjoaa myös luontoelämyksiä; harvaan asutuissa ja suurissa metsissä viihtyy monipuolinen eläimistö ja kasvisto.

Opastaulu ja laavu Takamaan maastossa. Kuva: Jarmo Valtonen

 

Salpapolun viittoja Syvän Valkjärven tuntumassa. Kuva: Mari Matikainen

...paljon suunnitteilla!

Ylämaan Kirppuun saakka tulevalle Salpapolulle on Etelä-Karjalan puolella suunniteltu jatkoa. Vuoden 2014 loppuun päättyy järjestyksessään neljäs Salpalinjaan keskittyvä hanke Lappeenrannan kaupungin maaseututoimessa. Viimeisimmän, Salpapolku -vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti -hankkeen tavoitteina oli levittää tietoa Salpalinjasta ja järjestää asian ympärille yleisötapahtumia, kouluttaa Salpalinjalle oppaita ja kehittää aiheen ympärille yritystoimintaa, uusia Salpaportaali -nettisivut sekä laatia Etelä-Karjalan alueen Salpapolusta ylläpitoasiat huomioiva reittisuunnitelma.

Vuonna 2014 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toteuttama Etelä-Karjalan retkeilypalveluiden ylläpito- ja informaatiohanke selvitti alueen reittien kuntoa, ylläpitoa sekä maakunnallisen reittihuoltajan käyttöä. Tämän ja Salpapolku-hankkeen välillä käytiin keskustelua kevään ja kesän 2014 aikana. Virkistysaluesäätiön toteuttamassa hankkeessa havaittujen reittien ylläpito-ongelmien vuoksi päädyttiin Salpapolku-hankkeessa ehdottamaan vaellusreitin sijasta pyöräilyreittiä,

Korsu Orkolassa. Kuva: Elina Lyijynen

eli Etelä-Karjalan puolella Salpapolku muuttuisikin Salpareitiksi. Perusteluina tälle olivat halvemmat perustamis- ja ylläpitokustannukset, taukopaikkojen vähäisempi tarve sekä se, että välimatkat ovat melko pitkät. Pyöräilyreittivaihtoehdossa reitille saadaan yhdensuuntaisen jatkoreitin lisäksi ympyräreitti, jonka varrelle saadaan enemmän ja erilaisia kohteita mukaan (Salpalinjan kohteet sijaitsevat harvemmassa ja vesistön molemmin puolin Kivijärvestä lähtien) 

Pyöräilyreiteille on kysyntää ja ehdotetun reitin varrella on mahdollista hyödyntää olemassa olevia palveluita ja kohteita. Lisäksi olemassa oleva Ylämaan osuus on jo nykyisellään täysin pyöräiltävissä ja Salpapolun eteläpäähän Kymenlaaksoon suunnitellaan polun rinnalle pyöräilyreittiä.  

Suunnitelmat koostuvat kahdesta pyöräilyreitistä, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, Salpareitin. Salpareitti Kivijärven ympäri on noin 75 km pitkä ympyräreitti Lappeenrannan, Lemin ja Luumäen alueilla. Suunnitelmissa oleva reitti noudattelisi osittain jo olemassa olevaa Länsi-Saimaan kierrosta, mutta nimensä mukaisesti keskittyisi matkan varrella oleviin Salpalinja-kohteisiin. Tämä reitti kulkisi pääasiassa asfalttiteitä pitkin ja Salpalinjan nähtävyyksien lisäksi sen varrelle jäisi muitakin paikallishistorian kohteita, kuten Kotkaniemi Luumäellä, uittohistorian rakenteet Rutolassa sekä Itsenäisyydenpolun kohteet Lemillä. Historian havinan lisäksi reitillä pääsisi nauttimaan upeista järvimaisemista etenkin välillä Lemi - Luumäki.

Pallokorsu kumossa Iitiässä. Kuva: Elina Lyijynen

Toinen Salpareitin osa, Luumäen päivitettävä osuus, on 23,5 km pitkä ja se on jatkoa Virolahden ja Miehikkälän puolella olemassa olevalle Salpapolulle. Askolassa reitti liittyisi myös Kivijärven ympäri kiertävään reittiin, jolloin voidaan ajatella reitin olevan yhtenäinen aina Virolahden Majaniemestä Lappeenrannan Rutolaan tai Lemin kirkolle saakka. Luumäen reitti kulkisi Hostikalta Askolaan idyllisissä maalaismaisemissa, helposti saavutettavia Salpalinjan kohteita esitellen.

Salpareitillä olisi tiestön, kohteiden sekä maisemien puolesta hyvät edellytykset toimia pyöräilyreittinä. Lisäksi matkan varrelta löytyy palveluita. Teitä pitkin kohteet ovat myös helposti saavutettavissa autolla tai miksei vaikka moottoripyörällä. Lisäksi pyöräilyreitti on toki myös käveltävissä.

Tykkiasema Lemillä. Kuva: Elina Lyijynen

Missä mennään?

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että reiteille on ehdotettu kohteita ja kohdekohtaisesti on mietitty tarvittavia turvallisuutta edistäviä rakenteita sekä retkeilyrakenteita. Myös viitoitusta ja opastaulujen määrää on mietitty. Näille rakenteille on laadittu myös kustannusarviot. Maan- ja tienomistustietoja on selvitetty, mutta lupia ei ole vielä kysytty. Reittisuunnitelmien tulevasta toteuttajasta, ylläpitäjästä tai edes suunnitelmien toteutumisen aikataulusta ei ole vielä varmuutta.

Toteutukseen tulevat vaikuttamaan vielä monet seikat, kuten maanomistajien lopullinen kanta, VT 6:n parantamishanke välillä Taavetti - Lappeenranta, rinnakkaishankkeiden eteneminen sekä alueella mahdollisesti tapahtuvat kuntaliitokset. Salpalinjan kohteiden käytön kohdalla on myös käytävä neuvotteluja Senaatti-kiinteistöjen ja Museoviraston kanssa. Lisäksi hyvin tärkeässä asemassa ovat myös ylläpitokysymykset. Ylläpitotaho ja sen tarvitsema rahoitus on hyvä miettiä hyvissä ajoin, jotta reitin laatu pystytään takaamaan nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Yhtä lailla tärkeää on miettiä reitin tiedottamis- ja markkinointipuoli sekä reitin tueksi mahdollisesti toteutettavat mobiilisovellukset.

Reittisuunnitelmat on kuitenkin tehty ja kaikki asian parissa työskennelleet tahot kokevat Salpalinjan tärkeäksi asiaksi. Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoteen 2017 mennessä olisi mukava saada näistä suunnitelmista jotain valmiiksi. Salpalinja on jopa maailmanlaajuisesti merkittävä kohde ja se ansaitsee tulla huomioiduksi. Toteutuessaan reittisuunnitelmat toisivat kohteen nykyistä paremmin ihmisten ulottuville ja mahdollistaisivat siihen tutustumisen turvallisesti ja kiinnostavasti myös täällä Etelä-Karjalassa.

Teksti: Mari Matikainen.