Lähiretkellä Lappeenrannan Ruohosaaressa

Aurinko paistaa, lumi narskuu jalan alla. Pieni tuulen vire pistelee kasvoilla. Jään päällä on hitusen lunta. Juuri sen verran, että luisteluhiihto onnistuu. Perinteisen tyylin latuja ei vastaavasti näy missään, sillä lunta on liian vähän. Jäällä liikkumista ajatellen tilanne on ideaalinen. Lunta ei ole liiaksi luisteluun, kävelemään ja hiihtämään pystyy vaivatta. Kalamiesten onneksi pilkkireiän poraaminen käy helposti, vaikka jään paksuus onkin yli 20cm.

Lappeenrannan edustalla on lukuisia hyviä ympärivuoden toimivia retkikohteita. Ne sijaitsevat lähellä kaupunkia ja ovat helposti saavutettavissa talvella hiihtämällä, luistelemalla tai kävelemällä. Kesäisin retkikohteisiin pääsee meloen tai veneellä. Vaikka kohteet ovat lähellä kaupunkia, pääsee retkikohteissa ”fiilistelemään” luontoelämyksillä. 

Esimerkiksi Ruohosaari on iso saari Lappeenrannan Skinnarilan edustalla. Mökit sijaitsevat saaren etelä- ja länsipuolella. Saari on suuri, joten koilliskulmalla olevalla ’"Tuhannen tähden laavulla"’ pääsee helposti todelliseen retkeilytunnelmaan. Ainoana häiriötekijänä voi pitää Taipalsaaren tietä, josta kesäiseen aikaan kantautuu autojen äänet. Talviretkeilyä silmällä pitäen laavu tarjoaa mainion makkaranpaistopaikan, huolimatta että tulisijan huuva on jo parhaat päivänsä nähnyt.Ruohosaari on ollut jo pitkään retkeilijöiden tietoisuudessa, joten se on varsin suosittu retkikohde. 

Saimaan sylissähän pääsee toteuttamaan erilaisia luontoelämyksiä, myös näin talvella. Laavun lähistöllä on myös kulttuurinähtävyyksiä. Ruohosaaressa ja vielä paremmin viereisessä Naurissaaressa pääsee tutustumaan Salpalinjan bunkkereihin. Bunkkerit ovat jännittävä kohde, mutta myös vaarallinen satunnaiselle liikkujalle. Liukastumisriski on suuri, sillä paljaat kalliot saattavat olla jäisiä varsinkin näin sydäntalvella. 

Tästä pääsee bunkkeriin. Mikäli bunkkereihin mielii sisälle, kannattaa varustautua pienellä tasku- tai otsalampulla. Bunkkerit ovat pimeitä paikkoja ja niiden betonilattiat voivat niin ikään olla jäisiä kostean syksyn jäljiltä.

Tammikuun loppu on ankaraa aikaa luonnossa. Metsä on varsin hiljainen. Silloin tällöin lumisessa maisemassa saattaa havaita liikettä. Tyypillisiä metsän asukkeja ovat tietenkin linnut. Pienistä linnuista varsinkin tiaisparvet erottuvat ravinnonhakumatkoillaan. Perinteisten tali- ja sinitiaisparvien joukossa voi havaita hömötiaisia, töyhtötiaisia ja pikkuriikkisen pieniä kuusitiaisia. Käpytikan naputtelu kuivassa männyn latvassa saattaa osua tarkkaavaisen luonnossa liikkujan katsekenttään. Satunnainen korpin huuto kantautuu viereisestä saaresta. Lumessa vilahtaa jotakin ruskeaa. Metsähiiri piiloutuu koloonsa.

Kylmyydestä huolimatta elonmerkkejä voi havaita, vaikka itse metsän asukit olisivatkin piiloutuneina. Lumesta voi löytää oravan, jäniksen tai ketun jälkiä. Järven jäälle on saattanut huolimattomalta kalastajalta jäädä saalista, jotka houkuttelevat herkkusuita paikalle.

Tuhannen tähden laavun nimi selviää retkeilijälle heti auringon mentyä mailleen. Tulen räiske ja punaisena hehkuva hiillos tarjoavat lämpöä ja talven taikaa. Oman mausteensa upeaan pakkasiltaan tuovat tuhannet taivaalla tuikkivat tähdet ja komea kuun ”kumotus”. Kuu ja tähdet valaisevat kotimatkaa. Edessä häämöttävät kaupungin valot kutsuvasti. Kulkijan mielessä liikkuu ajatus - miltä tämä kaikki näyttää kesällä? 

Retki lähiluontoon täytyy tehdä uudestaan. Ensi kerralla pitää ottaa ehkä omia puita mukaan reppuun. Laavulta kun ovat puut kovin usein lopussa. Jotkut ovat ottaneet oikeuksikseen riipiä tuohta koivujen kyljistä ja oksia elävistä puista. Luulisi, että sivistyneessä tietoyhteiskunnassamme jo ymmärrettäisiin luontoarvojen eteen? Itseäni ohjaa ajatus, jätä paikat aina parempaan kuntoon kuin mitä ne olivat paikalle saapuessasi. Näin hyvä mieli ja hienot retkielämykset täyttävät myös seuraavan retkeilijän mielen.

Teksti ja kuva: Satunnainen retkeilijä

Kysellään käyttäjiltä retkipalveluista

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö teki kesällä 2013 kyselyn retkisatamissa. Kysely tehtiin perinteiselle paperilomakkeelle. Vastauksia saatiin 94, joista 17 vastaajaa oli Venäjältä.

Yleisesti ottaen vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä retkisatamien palveluihin. Erityisen tyytyväisiä olivat juuri venäläiset veneilijät, he eivät antaneet lainkaan 3 pistettä huonompaa arviota mistää kohteesta, kun asteikko oli 1 (huono) - 5 (erittäin hyvä). Kun kaikkien vastaajien keskiarvo oli 4,0 - venäläisten antamien pisteiden keskiarvo retkistamien palveluille oli 4,6.

Mikä retkikohteen palveluvaso on riittävä?
Suomalaiset vastaajat ilmaisivat kehujen lisäksi myös tyytymättömyyttään. Satamosaaressa, Päihäniemessä, Ilkonsaaressa ja Hietasaaressa huonoksi arvioitiin opasteita, polttopuuhuoltoa ja laituria. Hietasaaressa polttopuuhuollon lisäksi valitettiin aiheellisesti saunan lattian kunnosta.

Mielenkiintoista vastauksissa oli se, että usein vastaukset hajosivat jopa koko skaalalle 1-5 samassa kohteessa - samasta asiasta. Laituripalvelut saatettiin arvioida huonoksi, vaikka laituri poijuineen on käytössä. Samassa kohteessa toiset vastaajat pitivät laituria erittäin hyvänä. Sama koski opastusta. Tämän kysymyksen yhteydessä olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin vastaajien odotuksia, mitkä ovat odotukset tai mihin on verrattu. Samoin olisi kiinnostavaa saada toteuttamiskelpoisia parannusehdotuksia niiltä vastaajilta, jotka arvioivat retkisataman saunan 1 pisteellä huonoksi.

Alla olevassa taulukossa on yhdistetty kaikki retkisatamat. ja vastaajaryhmät. 
Pisteytys: 1=huono, 5=erittäin hyvä. Taulukon numerot ovat vastausten lukumääriä.
  

Retkikohteen kunto / retkeilypalvelujen laatu	1	2	3	4	5	keskiarvo
Opasteet perille ja paikan päällä	4	1	16	33	29	4,0
Nuotiokatokset / tulipaikat	0	0	16	40	33	4,2
Polttopuuhuolto	6	13	17	31	21	3,5
Käymälät	1	8	18	41	22	3,8
Laituri (eräissä retkisatamissa)	2	5	15	22	36	4,1
Sauna (eräissä retkisatamissa)	5	5	16	19	26	3,8
Retkikohteiden siisteydestä huolehditaan	1	3	15	40	28	4,0

Kyselyn jatko?
Pohdinnassa on miten kyselyä jatketaan tänä vuonna. Venesatamissa tapaa kävijöitä takuuvarmasti keskellä kesää kauniilla säällä. Miten tavoitetaan parhaiten retkeilijöitä myös maastosta, vaikkapa Ruokolahden retkeilyreitin laavulta? Vastaisitko, jos laavulla olisi pyyntö vastata  verkkokyselyyn? Millaisia porkkanoita tarvitaan vastausten saamiseksi?

Keskustelua ja palautteita toivotaan

Tule keskustelemaan retkeilypalvelujen ylläpidosta!
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö toteuttaa tämän vuoden 2014 aikana hankkeen, jossa tartutaan maakunnan retkeilypalvelujen ylläpitoon ja huollon kysymyksiin. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja kuntien rahoittamassa hankkeessa parannetaan myös retkeilypalveluista saatavilla olevaa infomateriaalia. Nämä kumpikin asia tulee olla kunnossa ja ajantasalla, jotta retkeilykohteet palvelevat niin paikallisia käyttäjiä kuin luontomatkailijoita (missä sitten meneekään näiden kahden eri kohderyhmän jako?).


Sekä huoltopalvelujen että informaation kehittämisessä ratkaisevan arvokasta on eri näkökulmista tuleva palaute ja huomiot korjaustarpeista. Erityisesti käyttäjäpalautteesta on apua, koska huoltohenkilöiden ei voi olettaa käyvän pelkästään tarkistamassa paikkoja, ei ainakaan kovin usein. Tarvitaan siis keskustelua ja siihen toimivat foorumit. Tähän asti palautetta retkeily- ja luontoliikunta-palveluista on voinut antaa seuraavilla tavoilla:

• Etelä-Karjalan virkitysaluesäätiön nettisivujen palautelomakkeella (voi antaa nimettömänä)
• Sähköpostilla virkistysaluesäätiön osoitteeseen tai asiamiehelle soittamalla
• Soittamalla tai sähköpostilla kuntien liikunta-, vapaa-aika, ympäristö- tai muulle viranhaltijalle
• Lehtikirjoituksella tavoittaa suuren lukijakunnan
• Retkikohteen vieraskirjaan - tieto päätyy kohteen huoltajalle, mutta viiveellä.

Palautteita on välitetty viranhaltijoiden kesken ko. kohteen ylläpidosta vastaavalle taholle, mutta järjestelmällistä seurantaa esim. korjaustarpeiden hoidosta ei ole ollut. Ei myöskään keskustelua tai yhteisesti asetettuja laatutavoitteita ylläpidossa. Tämä blogi on uusi keskustelupaikka kaikille retkeilypalvelujen kehittämisestä kiinnostuneille, sekä käyttäjille että ylläpitäjille.

Mistä tietoa retkeilykohteista?
Hankkeessa päivitetään ja parannetaan myös retkeilyinformaatiota: eKarjala-maakuntaportaalissa oleva retkikohderekisteri päivitetään ja tehdään nykyisen ohjelman mahdollistamia parannuksia. Tuotetaan uusi maakunnallinen retkeilyesite ja reitti- tai kohde-esitteidä keskeisistä retkeilypalveluista. Näistä tiedotetaan sitä mukaa kun saadaan valmiiksi.

Tästä pääset retkeilyrekisteriin

Yhteistyötä!
EKLU (Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu ry) on toteuttanut parin vuoden ajan Leader-rahoitteista hanketta, jossa projektipäällikkö Mikko Ikävalko on kiertänyt kartoittamassa retkeily-, pyöräily-, melonta- ja hiihtoreittien tilannetta ja soveltuvuutta matkailutuotteina. Mikon muistiinpanoissa on paljon kehittämisajatuksia.

EKLU on hyvällä asialla ja aiheesta huolissaan retkeilypalvelujen laadusta,vaikka vastuu reittien ylläpidosta Etelä-Karjalassa on aivan muilla organisaatioilla: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölla, kunnilla, kyläyhdistyksillä, jotka ovat retkisatamat, retkeilyreitit ja laavut rakentaneet. EKLU:n näkökulmasta luontoliikuntamahdollisuudet tulee saada käyttöön, lisäksi niiden tulee olla löydettävissä ja turvallisia.

Tähän blogiin toivotaan paljon asiallisia kommentteja näistä aiheista. Blogia kirjoittaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen, joka odottaa tänne paitsi kommentteja kirjoituksiin, myös ehdotuksia keskusteluun otettavista aiheista ja vaikkapa valmiita tekstejä!