sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Kulttuuripolkuja

Luontopolku tai retkeilyreitti on kulkemista varten. Mielenkiintoinen reitti antaa muutakin kuin liikuntoa, vähintään kauniita maisemia ja vaihtelevaa luonnonympäristöä ihmeteltäväksi ja luontoenergian lähteeksi. Polkuympäristö voi olla mänty-, kuusi- tai lehtimetsää, eri-ikäistä puustoa, jopa aukkoja tai nuoria taimikoita (erityisesti talousmetsissä). Myös kauniita lampia, järven rantaa, suota, kivikkoa ja jopa valtavia siirtolohkareita voi tulla vastaan.

Maastot kätkevät myös jälkiä historiasta. Historian jäljet ovat joskus konkreettisesti nähtävissä, kuten Haukkavuorelle kallioon hakattu rajamerkki, mutta joskus vain tieto paikalla tapahtuneesta voi antaa retkeilijälle elämyksen. Retkeilijä voi törmätä historiakohteeseen ilman ennakkotietoja, jos paikalla on informaatiota saatavilla. Harrastajat osaavat etsiä kohteita eri lähteistä saatavan tiedon perusteella.

Moniin Etelä-Karjalan retkeilyreitteihin ja retkikohteisiin liittyy historia- tai kulttuuriarvoja. Tässäpä muutamia vinkkejä, joihin kannattaa tutustua:

Hiitolanjoen teollisuushistoriallinen maisemapolku (Rautjärvi)     
Joen historiaa perinteisenä kulkuväylänä, kalastukseen liittyvää perinnetietoa sekä voimaloiden historiaa esitellään infotauluissa ja mobiilireitillä. Uusimman osuuden eli. Lahnasenpolun taulut esittelevät luontoympäristön ohella tietoa Änkilän kylän historiasta. Maisempapolusta muutama kilometri alajuoksun suuntaan Kangaskoskella on erillinen virkistysalue Kangaskosken voimalaitoksen läheisyydessä. Kangaskosken voimalaitoksessa on edelleen käynnissä ensimmäinen Suomessa rakennettu Kaplan-turbiini, eli siellä ollaan teollisuushistoriakohteessa. Paikalla on ollut myös varhaisia puuhioketehtaita ennen voimalaitoksen rakentamista.

Kirjavalan kanavapolku  (Parikkala)
Entisen Saaren pitäjän maisemaan ovat jättäneet jälkensä järvien laskut, joita on tehty 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Näin on saatu lisää peltomaata. Kirjavalan kanavapolulla voi saada käsityksen valtavasta talonpoikien tekemästä urakasta, ja  samalla nauttia viehättävästä kanavaympäristöstä.

Haukkavuori (Rautjärvi)
Haukkavuori on paitsi upea näköalapaikka, myös historiallinen rajapaikka Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välillä. Kallion korkeimmalta paikalta tarkkasilmäinen löytää kiveen hakatun vuosiluvun 1722, joka on Uudenkaupungin rajan merkitsemisvuosi.

Kukonharjun kanava (Ruokolahti)
Kukonharjun kanava on osa Suvorovin kanavareittiä, joka rakennettiin 1790-luvulla oikotieksi Lappeenrannasta Savonlinnaan. On huikeaa miettiä, että nykymittapuun mukaan vaatimaton kanava on kaivettu  lapioilla, ja siitä on kulkenut Venäjän armeijan soutulaivasto matkalla Olavinlinnaan. Kanavan alueella on ollut myös armeijan kasarmeja, se ollut vilkas paikka joskus.

Kuivaketveleen linnavuori (Taipalsaari) kätkee historianvaiheen, jolloin Etelä-Karjalassa elettiin Venäjän ja Ruotsin valtakuntien rajamailla. Korkea vuori tarjosi alueen asukkaille suojapaikan, jonne vihollisen ei ollut helppo päästä. Nyt vuorelle pääsee kiipeämään tukevia portaita, eikä matka Lappeenrannasta ole pitkä.

Itsenäisyyden polku (Lemi) on erilaisten sotahistoriaan liittyvien paikkojen ja rakenteiden kokonaisuus. Kohteita on useita Lemin kirkonkylän ympäristössä, mutta osa on kauempana, jolloin ne tavoittaa parhaiten autolla.
                                                                                                                                   
Jääkaudenjäljet – kivikauden ihminen (Savitaipale) on annettu nimeksi Kuolimon etelärannalle viitoitetulle polkuverkostolle. Reitin varrella opastauluissa kerrotaan alueen geologiasta ja esihistoriasta. Reitin kohokohta on kivikauden ihmisen asumuksen jäljiteläm - turvekammi - Rovastinojan taukopaikalla.      
                                                  
Kärnäkoski on vanha linnake 1790-luvulta. Itse linnake on hauska kohde vaikkapa piknik-retkelle. Kärnäkoski on toinen koskista, joita myöten Kuolimon vedet laskevat Saimaaseen. Kosken Kuolimon puoleisessa päässä on ns. Lotjasatama ja laavu.

Salpalinjan rakenteita on nähtävissä monilla retkikohteilla Etelä-Karjalan maakunnassa. Lappeenrannan eteläosassa, entisen Ylämaan kunnan alueella Hostikan salpa-asemassa on useiden korsujen ja kahden luolan kokonaisuus kunnostettu käyntikohteeksi. Näissä on myös opastaulut. Rutolassa on avattu kesäkuussa 2014 Rutolan kyläpolku, jolla voi tutustua alueen sahahistorian lisäksi Salpalinjan rakenteita. 

Salpalinan taistelukaivantoja on nähtävissä myös Päihäniemessä ja Rastiniemessä.

Historia- ja kulttuurikohteita on varmasti lisääkin - kertokaa niistä!

HUOM! Retkikohderekisterissä on nyt mahdollisuus valita kohteen tyypiksi 'Kulttuurikohteet' ja niitä on tällä hetkellä valittavana 19 vaihtoehtoa.


2 kommenttia:

  1. Hanna kirjoitti edellä Etelä-Karjalan alueen kulttuuripoluista. Lisäyksenä Hannan mainitsemiin kohteisiin haluaisin kertoa yhdestä uudesta, tänä kesänä avatusta kohteesta, joka myös hyvin täyttää kulttuuripolun määritelmän. Kyseessä on Rutolan kyläpolku, jonka avajaisia vietettiin 7.6.2014. Kyläpolku on 3,5 km pitkä ja se kiertää Lapatonniemen ympäri Rutolassa. Polku soveltuu niin lähiliikunnan, kylän historiaan tutustumisen kuin luontoretkenkin kohteeksi.

    Polun varrelle jää muun muassa kauniita järvimaisemia sekä idyllisiä kylänraitteja. Itselleni polun parasta antia olivat kylään kiinteästi liittyneet sahateollisuuden ja Salpalinjan rakentamisen esittely. Kyläpolun esitteessä sanotaan, että ”Reitin varrella kohdataan kadonnut sahayhdyskunta satoine työntekijöineen sekä viime sotien suurin työmaa Salpalinja.” Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan alueen historiaan aidossa ympäristössä ja kuvitella menneen ajan tapahtumat näihin maisemiin. Näillä helteillä oli myös oikein tervetullutta pujahtaa hetkeksi paksuseinäisen betonikorsun viileyteen. Harmi vain, kun en muistanut ottaa taskulamppua mukaan. Se kannattaa ilman muuta varustaa Rutolan kyläpolulle lähdettäessä matkaan. Näin korsuihin tutustuminen on helpompaa ja turvallisempaa.

    Yksi mielestäni hyvin oivallettu yksityiskohta polulla olivat maastoon tuodut Suomen kasvi-, eläin- ja sienilajistoa esittelevät luontotaulut. Usein näitä tauluja näkee luokkahuoneiden tai vastaavien tilojen seinillä, mutta mikäs sen parempi, kuin tuoda taulu ikään kuin luonto-oppaaksi sellaiselle paikalle luontoon, jossa taulun lajeja voi oikeasti havaita. Luultavasti moni meistä on joskus retkeillessään nähnyt puun latvassa linnun tai tienpientareella kasvin, jota ei ole tunnistanut ja on sitä jäänyt sitten jälkikäteen pohtimaan. Luontotaulut voivat auttaa saman tien paikan päällä sekä lisäksi opettaa uusia lajeja.

    Rutolan kyläpolun lähtöpaikka on Rutolan VPK:n palotallilla osoitteessa Munterontie 216, Lappeenranta. Pääopastaululla on nähtävillä reitin kartta ja paikalta voi kävijä ottaa myös mukaansa polun infolehtisen. Reitti on merkitty maastoon sinipäisillä tolpilla. Reittiä on myös huollettu hyvin; polkua on niitetty ja reittimerkkitolpat näkyvätkin selvästi.

    Rutolan kylän historia on tutustumisen arvoinen kohde lähellä Lappeenrantaa. Kaupungista polun lähtöpaikalle on matkaa n. 13 km.

    VastaaPoista
  2. Olen kiertänyt Rutolan kyläpolun pariin kertaan. Polku on kiinnostava yhdistelmä luontoa ja historiaa. Muutama sananen ja kuvia polun maisemista: http://naitapolkujatallaan.blogspot.fi/2015/09/rutolan-kylapolku.html

    VastaaPoista