Käymäläkulttuuria

Maisemahuussi  Ruuhonsaaressa

Kyse on perustarpeesta

Suomessa olemme tottuneet siihen, että retkeilyreiteillä laavujen lähistöllä aina on käymälä eli huussi. Huussia pidetään lähes tärkeimpänä infrana nuotiopaikalla, missä ihmiset viipyvät vähänkin pidemmän aikaa levähtämässä, yleensä myös eväitä nauttimassa. Kyse on perustarpeesta, joka on hoidettava silloin kun tarve on. 

Jos käymälöitä ei olisi, näkyisivät jätökset retkikohteen ympäristössä epämiellyttävällä tavalla. Ei tietenkään pitäisi näkyä, sillä perinteinen erämiesten ja vaeltajien tapa on piilottaa jätökset sammaliin tai jopa kaivaa pieni kuoppa ennen toimeen ryhtymistä. Tätä eivät kaikki nykyihmiset osaa, ja onkin iso riski, että paljon käytettyjen retkikohteiden ympäristössä törmäisi varmasti edellisten kävijöiden epämiellyttäviin jälkiin.





Mikä aihe tämä oikein on, pitääkö huusseista vääntää juttua? Käymälät ovat merkittävä osa retkeilykohteiden palvelua. Satuin joitain vuosia sitten istumaan retkeilyreittiseminaarin illanvietossa pöytään, jossa oli Metsähallituksen luontopalveluiden henkilöitä. Seminaarin aiheista kun puhuttiin, nousi esille myös tämä huussiaihe.  Joku naurahti, että onpa meillä puheenaihe, mutta Metsähallituksen henkilö ylpeänä kertoi, kuinka he ovat kehittäneet käymäläratkaisuja ja jätehuoltoa ekologiseen ja helppohoitoiseen suuntaan. Työryhmän lempinimeksi oli annettu ’Makkipojat’ - eikä se ollut haukkumanimi.

Käymäläkulttuurissa on eroja

Kävimme kesällä 2012 Saksassa Sauerlandissa tutustumassa Saksan retkeilyreittien laatujärjestelmään ja meille esiteltiin retkeilyalue, jonka läpi kulki pitkä vaellusreitti. Kysyin isänniltämme miten käymälät on sijoitettu, ja vastauksena hän heilautti kättään laajassa kaaressa: tuolla on vessa, siis koko metsä on käymälää. Hän ihmetteli kysymystäni - eivätkö suomalaiset osaa tehdä tarpeitaan luonnossa? Minä puolestani ihmettelen, kuinka muuten niin siistit ja perusteelliset saksalaiset eivät ole nykyajassa käymäläkulttuurissa.

Viihtyisä yksiö metsän siimeksessä.

Moderni huussi ei haise

Jokainen perinteistä mökkivessaa tyhjentänyt tietää mikä ’paskahomma’ se on - sanan varsinaisessa merkityksessä. Varsinkin perinteisen umpisäiliön käsittely on epämiellyttävä tehtävä, joka vaatii hengityksen pidättämistä ja kovat hermot. Umpinaisia pönttöjä ei pitäisi enää olla missään, jos välitetään sekä huussin käyttäjistä että huoltajista. 



 

Nykyiset kompostikäymälät ovat melko uusi ratkaisu, vaikka hyvin yksinkertainen perustuen luonnon omaan lahotukseen. Käymäläjätteelle on järjestettävä sellaiset olosuhteet, että jäte kompostoituu eli lahoaa. Koska ihmisestäkin tuleva jäte on ravinteikasta, lahoaminen tapahtuu melko nopeasti oikeissa olosuhteissa. Kompostoituva massa ei saa olla liian märkää ja siinä tulee olla riittävästi karkeaa ainesta ja sen mukana myös ilmaa. Lahonnut eli palanut käymäläjäte ei juuri haise, parhaimmillaan se tuoksuu mullalta. Vilkkaissa retkikohteissa, kuten Metsähallituksen ylläpitämissä kansallispuistoissa syntyvä jätemäärä voi olla todella suuri.



Kompostikäymälät maastokohteissa

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön retkisatamissa ja muissakin kohteissa on käytössä Eko-Roope-säiliöt. Eko-Roopen takaosassa tilava säiliöosa, johon jätemassaa työnnetään reiän alta. Takaosassa on suurikokoinen luukku, josta palanutta jätettä on helppo tyhjentää. Käymälän sijainnista ja käyttömäärästä riippuen voi riittää tyhjennys kerran vuodessa, tähän pyritään. Säiliöstä otetaan pois vain täysin palanut hajuton kompostimassa, tuore tavara saa jäädä kypsymään. Joskus joudutaan käymäläjätettä tyhjentämään kesken kauden, silloinkin poistetaan vain maatunut osa. Suosituimpiin retkisatamissa on useita käymälöitä juuri huollon helpottamiseksi – kun säiliötilaa on riittävästi, voidaan tyhjennys tehdä kiireettömänä aikana.

Lämpöeristetty kompostikäymäläsäilö ym. palvelu kävijälle.

 

Joillain retkikohteilla näkee myös lämpöeristettyjä kompostikäymälöitä. Nekin ovat hyviä ja toimivat ympäri vuoden, tai ainakin pidemmän kauden kuin eristämättömät Eko-Roopet, mutta säiliön tilavuus on pienempi. Kompostimassan jäätyminen ei haittaa, se alkaa toimia heti kun on riittävän lämmintä.  

 

Laavun huussi ei tietenkään vastaa kotivessan viihtyisyyttä. Jokaisen retkeilijän tulisi kuitenkin huolehtia käymälästä kuin omastaan ja jättää se siistiksi seuraavalle. Lisäksi pitää muistaa lisätä seosainetta kompostikäymälän säiliöön. Turve- tai muu seos on käymälä perustarvike, jonka riittävyys tarkistetaan huoltokäynneillä. Jos seosaine on päässyt loppumaan, voi ottaa metsästä kariketta, neulasia tai sammalta ja pudottaa sen tuotostensa päälle.

 

Eko-Roope-käymälä. Matto on käyttäjien tuoma sisustuselementti.

Suomessa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan kaikki retkeilijäryhmät. Tässä inva-varusteltu käymälä Satamosaaressa.

Onko vessapaperi retkeilijän perusoikeus vai perusvaruste? 

Retkikohteen huollosta vastaava kantaa maastoon vessapaperia avuttomille retkeilijöille. Nykyihminen on pulassa, jos ei ole vessassa ei ole paperia. Siksi jokaisella retkeilijällä tulisi olla mukana paperia, myös nenäliinat ja talouspaperin saa laittaa kompostikäymälään – toisin kuin vesivessaan. 

 

Metsähallitus on lopettanut vessapaperin tarjoamisen retkikohteissaan. Meillä Etelä-Karjalassa laavujen käymälöissä vessapaperi vielä tarjotaan. Isojen vessapaperirullien telineet maksavat, myös rullat. Niiden kantaminen maastoon on työlästä, mutta jos tuo tavallisia vessapaperirullia, niiden menekki on paljon suurempi. Pieni rulla on helppo laittaa reppuun - ehkä kotona on paperit vähissä?



Tavallisten wc-paperirullien hävikki on havaittu suureksi, tässä yksi ratkaisu.

Etelä-Karjalassa käynnissä olevissa retkeilykulttuurin ja retkeilykohteiden huollon kehittämishankkeissa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu pyytää retkikohteiden käyttäjä mukaan huoltovastuuseen siten, että retkeilijät ilmoittaisivat puutteista huolto-organisaatiolle. Huolto käy kohteissa säännöllisesti, mutta harvakseltaan. Joskus voi tulla esille pikaista korjausta vaativa ongelma. Se ei kuitenkaan ole vessapaperin loppuminen – vaikka siitäkin on soitettu retkisatamia huoltavalle Roope-Saimaa huoltoalukselle.