Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke

Hankkeen tausta ja tarve

Kesällä 2011 tuli useita palautteita sekä suoraan virkistysaluesäätiöön että kuntien kautta venäläisten ilmestymisestä retkikohteille. Paikalliset retkeilijät olivat  närkästyneitä siitä, että laavut ja grillikatokset oli 'vallattu'. Myös roskaantumisongelma näytti lisääntyneen ja polttopuiden käyttötavat  näyttivät olevan erilaiset tällä uudella retkeilijäryhmällä.

Tilanteesta keskusteltiin virkistysaluesäätiön ohjausryhmässä, jossa on mukana kunnista retkeilypalveluista vastaavia henkilöitä sekä yrittäjien, retkeilyjärjestöjen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustajat. Keskustelun tuloksena päätettiin reagoida tilanteeseen mahdollisimman nopeasti neuvonnalla ja tiedotuksella. Lisäksi päätettiin, että asiat esitellään myönteisesti, puhutaan suomalaisesta retkeilykulttuurista eikä korosteta kohteena olevan vain venäläiset matkailijat.

Sama ongelma oli havaittu myös Kymenlaaksossa, jossa toimii Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiötä vastaava Kymenlaakson virkistysalueyhdistys (Kyvi). ELY-keskus lupasi rahoituksen, mikäli tiedotuskampanja toteutetaan koko Kaakkois-Suomen alueella, jolloin myös Kymenlaakson virkistysalueyhdistys lähti mukaan.

Ystävällinen tiedottaminen

Hankkeen tavoitteeksi otettiin opastaa venäläisiä retkeilijöitä ja veneilijöitä suomalaiseen retkeilykulttuuriin, jossa kunnioitetaan luontoa ja huomioidaan muut retkeilijät ja muistetaan myös turvallisuusseikat.

Tiedottamisen välineenä on 'Retkeilijän etiketti' -esite, jossa lyhyesti ohjeistetaan kolmella kielellä. Englanninkieli siksi, että esite toimii myös mahdollisten muista maista tulevien luontomatkailijoiden oppaana. Suomenkieli siksi, että esitettä on helppo käyttää kenen tahansa matkailijoiden kanssa toimivan, kun tietää mitä sivuilla on vieraalla kielellä kirjoitettu.

Valitettavasti venäläisten kanssa tulee usein vastaan kielimuuri. Ystävällisyys ja elekieli toki on kaikilla meillä käytettävissä.

Muita toimenpiteitä ovat henkilökohtainen opastus palkatun retki-isännän toimesta, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa omansa. Retki-isännällä oli työkaluna kyselylomake, jonka tarkoituksena oli toimia keskustelun käynnistäjänä ja tietenkin siinä samalla saatiin palautetta. Lomake laadittiin metsähallituksen kävijäseurantalomakkeen pohjalle supistamalla kysymyspatteria. Kyselyn tuloksista oli blogikirjoitus tammikuussa.

Koska retki-isäntä pystyy olemaan vain satunnaisesti kohteissa, ajatuksena on ollut haastaa paikalliset retkeilijät ja veneilijät mukaan talkoisiin - toimimaan vieraanvaraisina ja ystävällisinä oppaina niille, jotka eivät välttämättä tunne perinteisiä retkeilytapoja. Samalla toivottiin, että keskustelun avulla kaikki voisivat kiinnittää huomioita miten itse vaikuttaa ilmapiiriin ja viihtyisyyteen yhteisissä retkikohteissa ja venesatamissa.

Aloitteiden pohjalta Etelä-Karjalassa on teetetty kolmella kielellä retkikohteiden sääntötaulut. Näitä kolmena taulun sarjoja on toimitettu kunnille, laavuille vietäväksi. Taulujen asentaminen maakunnan laavuille on vielä kesken, työ jatkuu huoltotoimenpiteiden myötä tänä vuonna.

Lisäksi tehdään mediatiedottamista venäjänkielissä matkailijoille suunnatuissa lehdissä: Finturist ja Venäjän Kauppatie, kumpaakin luetaan myös netistä.

Hankkeeseen lisättiin tälle vuodelle vielä yksi uusi toimenpide: ensi kesäksi tehdään erityisesti veneilijöille tarkoitettu opas vesiliikenteen turvallisuudesta ja säännöistä. Sitä on suunniteltu yhteistyössä Pidä Saaristö Siistinä ry:n kanssa, ja myös Liikenneturvallisuusvirasto Trafi on vahvistanut että venäjänkieliselle ohjeistukselle on suuri tarve. Tämä tulee vain kaksikielisenä: suomi ja venäjä. Oletamme, että Saimaalle muista maista tulevat huviveneilijät ovat pitkän kokemuksen omaavia merikarhuja - toisin kuin useat venäläiset, joilla ei ole aiempaa veneilykokemusta.

Paikallinen yhteistyö hankkeessa

Retkeilyjärjestöille ja veneseuroille lähetettiin tiedote hankkeesta. Kirjeessä kysyttiin Saimaalla ja muualla Etelä-Karjalan luonnossa liikkuvilta kiinnostusta osallistua hankkeeseen. Tehtävänä olisi jakaa esitettä  ja mahdollisesti myös kerätä palautetta lomakkeille, samoille jotka ovat retki-isännän käytössä. Viime kesänä kahdella veneilijällä oli haastattelulomakkeita, ja he palauttivat niitä täytettyinä.

Tänä talvena hankkeesta on kerrottu useille paikallisille seuroille eri tilaisuuksissa, ja Retkeilijän etiketti -esitettä on otettu hyödynnettäväksi, vastaanotto on ollut pelkästään myönteistä.

Yhteistyöpyyntö

Retkeilykulttuurihankkeen tavoitteena on säilyttää retkikohteet viihtyisinä meille kaikille. Retkeilyn periaate  - kuten myös jokamiehenoikeuksien perusta, - on että käynnistä ei jää jälkiä maastoon eikä retkikohteille. Vaikka kohteita huolletaan, jokainen ymmärtää että paikat ovat siinä siivossa, millaiseksi edellinen kävijä on jättänyt. Retkeilytavoista on muistutettava jatkuvasti, myös suomalaisia. Tämä on yksi osa virkistysaluesäätiön tiedottamistehtävää. Tämä ei tarkoita, että virkistysaluesäätiö pitäisi kaikkia retkeilijöitä typerinä tai uusavuttomina.

Retkikohteiden ylläpitäjät toivovat palautetta kohteiden käyttäjiltä, sekä kunnostustarpeista että ideoita kehittämiseen. Sen ajatellaan olevan yhteisvastuullista toimintaa, ei ajatustyön ulkoistamista.